Jos tahdot rakkautta suurempaa totuutta,
saattaa totuus olla rakkautta.
Se, ettei Isän rakkautta ole poikaan,
saattaa olla vapautta.
Suurempaa kuin rakkaus, on totuus.
Lämpö sydämessä, lämmittää maailmaa ja viilentää.
Olen poika, ja seison edessäsi Isä.
Käytä kaikki kunniaksesi, koska sinä rakastat.
Ja minä mietin, olisiko parempi, jos en olisi.
Olemattomuudesta olevaisuuteen olen tullut,
vai olenko sittenkin aina ollut, ja rakkauteen pettyneenä kuvittelen Sinut.
Ja lohtu onkin siinä, ettei minua ole.
Että ei ole ketään rakkaudettomuuden kärsijää,
ja minulla on vapaus olla löytämättä häntä ja kylmä.
Rauhani on olla kylmä.
Totuuteni on olla kylmä.
Vapauteni on olla kylmä.
Juiliva tietoinen läsnäolo.
Jäätynyt kuva, läsnäolon voima.
Ilman Isää, joka armahtaa ja rakastaa poikaansa.
Ja antaa tämän edestä henkensäkin.
Ja kenellä on kaikki valta ja voima maan päällä ja taivaassa.
Kenelle kaikki on mahdollista.
Herra auta!
Avainsana: teologia
-
Isän rakkaus
-
Ydinpommi
Ollakseni rehellinen, on minun sanottava, että en tiedä.
En tiedä olenko olemassa.
On pakko uskaltaa ydinpommikin purkaa.
Pyhät isät ja ”yksinäiset” munkit pitävät omaa olemassaoloaan itsestäänselvyytenä, vaikka jo kohta miljardi tätä totuutta epäilee.
Miksi Jumala olisi luonut lankeevan ihmisen; jotain mitä vihaa?
Olisiko tämä itse kuitenkin vain harha?
Mitä sanoo munkki tähän?