-
Eroa
Jumala ei odota uskollisuutta avioliitolle, varsinkaan avioliitolle, joka ei ole avioliitto. Älä tule kuolemaa katkerammaksi!
Vaikka avioliitto on Jumalan lahja ihmisille toteuttamaan seksuaalisuuttaan, se on silti maallinen instituutio. Taivaassa ei mennä naimisiin, eikä olla naimisissa.
Parhaimmillaan seksi antaa kokemuksen täydellisyydestä, mutta vain vajavaisen ja ajassa ehtyvän kokemuksen. Se on pyrkimystä täydellisyyteen, mutta väärää kautta. Taivas ei ole aistein havaittavissa, vaan tie sinne missä täydellisyys on, käy kuoleman kautta. Kun aistit ja ulkoinen maailma menee kiinni, sisäinen avautuu. Taivasten valtakunta on sisäisesti meissä.
Viimeisin maailmanherran petku on valehdella ettei synti ole syntiä, tai ettei syntiä ole. Että epätäydellisyys on täydellistä, tai hyväksymällä epätäydellisyyden ”Jumalan luonniksi” siitä tulisi sisäisen oivalluksen kautta täydellistä. Vaikka kiduttaja tunkisi…. olisi se täydellistä (Jumalan luontia) ja ehdottoman hyväksyttävää.
Tämän ajan naiset onkin maailmanherra tehnyt kuolemaa katkerammaksi, pappien ollessa sutenöörejä. He meditatiivisilla luonnin hyväksymisharjoituksilla ja joogisella mielenhallinnalla pystyvät valehtelemaan pahimmatkin synnit universaaliksi ja rajattomaksi rakkaudeksi, varsinki kun kirkko, pappi ja Jumala ovat mukana juonessa.
On paljon vaarallisempaa nussia Jumalan mandaatilla, kuin rehellisesti rahalla ja ammattimaisesti. Rock n’ roll on jo puhki pantu, eikä mitkään aineet muuta tätä todellisuutta tippaakaan. On vain kuoltava lihassa ja alettava munkiksi, ellei huoralle ole pokkaa rehellisesti maksaa seksistä. Tehdä rehellisesti syntiä ja maksaa siitä. Ei valehdella itselleen todellisuudesta, taikka varsinkaan koko yhteiskunnalle avioliiton , kirkon, pappien ja Jumalan suulla.
Tietysti on mahdollista palata oikeaan järjestykseen, mutta järjestelmässä on oikea jo väärä, ja se tarkoittaisi sotaa ja tämän järjestelmän tuhoamista.
-
Salattu sydämen ylpeys
Miksi en voi mennä kirkkomme Jumalanpalvelukseen, jos uskon oikeasti Jumalaan?
Tänään olisi kirkossamme Jumalanpalvelus ja ehtoollisen jako, joka olisi tuomaan Jumalan yhteyteen, mutta en voi kuitenkaan osallistua.
Miksi?
Kirkkomme on tullut sydämeltään ylpeäksi ja osallistuminen heidän palvontamenoihin vain kasvattaisi ylpeyttä entisestään.
Kun järjestälmässä on virhe, ei taitavinkaan saa asiaa asettumaan. Sola scriptura on protestanttisen kirkon synnyttänyt teesi, joka antaa mandaatin myös tälle kirjoitukselleni. Se vetää jokaisen, joka on Jeesuksen Kristuksen armon alla, vastuuseen kirkostansa.
On siis yksi pieni kirja, joka luo elämämme rakenteen ja muodon, ja jolle jokaisen uskovan on oltava uskollinen. Onhan Herran armo niin suurta, että se mitä meidän osaksemme jää on mitätöntä. Meidän ei tule ylpeyttämme poiketa siitä, mitä Raamattu selväsanaisesti oikeaksi tieksi ilmoittaa. Jos Raamattu ilmoittaa, että seurakunnan paimenen tulee olla avioliitossa oleva mies ja että mies on naisen pää, niin herranjumala, olkoon se niin.
Aamen.
-
Isän rakkaus
Jos tahdot rakkautta suurempaa totuutta,
saattaa totuus olla rakkautta.
Se, ettei Isän rakkautta ole poikaan,
saattaa olla vapautta.
Suurempaa kuin rakkaus, on totuus.
Lämpö sydämessä, lämmittää maailmaa ja viilentää.
Olen poika, ja seison edessäsi Isä.
Käytä kaikki kunniaksesi, koska sinä rakastat.
Ja minä mietin, olisiko parempi, jos en olisi.
Olemattomuudesta olevaisuuteen olen tullut,
vai olenko sittenkin aina ollut, ja rakkauteen pettyneenä kuvittelen Sinut.
Ja lohtu onkin siinä, ettei minua ole.
Että ei ole ketään rakkaudettomuuden kärsijää,
ja minulla on vapaus olla löytämättä häntä ja kylmä.
Rauhani on olla kylmä.
Totuuteni on olla kylmä.
Vapauteni on olla kylmä.
Juiliva tietoinen läsnäolo.
Jäätynyt kuva, läsnäolon voima.
Ilman Isää, joka armahtaa ja rakastaa poikaansa.
Ja antaa tämän edestä henkensäkin.
Ja kenellä on kaikki valta ja voima maan päällä ja taivaassa.
Kenelle kaikki on mahdollista.
Herra auta!